”Du är inte ensam" : - Användningen av nätverkskartan i barnskyddet, en kvalitativ studie ur professionellas perspektiv

I mitt examensarbete har jag undersökt användningen av social nätverkskarta inom barnskyddet ur de professionellas perspektiv. Syftet är att ge ökad kunskap om nätverkskartan och dess användbarhet i arbetet med barnskyddets klienter. Jag granskar också nätverkskartan ur socialpedagogisk synvinkel. Mina frågeställningar är: 1) Vad innebär ett nätverkscentrerat arbetssätt i barnskyddsarbetet? 2)Varför och hur används nätverkskartan i arbetet med barnskyddets klienter? 3) Hurudana erfarenheter har professionella på ett familjestödscenter av användningen av nätverkskartan i arbetet med sina klienter? 4) Vilka socialpedagogiska element finns det i nätverkskartan? Min teoretiska referensram består av teorier om den sociala nätverkskartan, om sociala nätverk med fokus på barnskyddsklienter, socialpedagogiska teorier om dialog och empowerment samt ramarna för barnskyddsarbetet enligt lagen och statistik. Jag redogör också för två tidigare forskningar som anknyter till den sociala nätverkskartan. Arbetet är projekterat i samarbete med ett familjestödscenter i huvudstadsregionen. I min empiriska del har jag intervjuat sju handledare på familjestödscentret. Jag analyserade materialet med innehållsanalys och jämförde resultaten med framtagen teori och tidigare forskning. Enligt mina resultat ansåg de intervjuade att social nätverkskarta är en bra och lätt metod att diskutera med klienten om dennes sociala nätverk. Resultaten visar att det viktigaste är att diskutera nätverket med klienten, hur man gör det kan man anpassa till klienten och situationen. Resultaten lyfter dock upp några aspekter som den professionella bör ta i beaktande då man överväger att använda nätverkskartan. En konkret bild av ens sociala livssammanhang väcker t.ex. ofta tankar och känslor som behöver bearbetas. Enligt resultaten hade de intervjuade både positiva och misslyckade erfarenheter av nätverkskartan. Enligt resultaten kan nätverkskartan eventuellt bidra till empowerment hos klienten men kartläggningen kan också förvärra klientens psykiska tillstånd. Vissa av de intervjuade hade med sina klienter kallat samman klientens nätverk utgående från nätverkskartan, för andra var det här ännu under planering. Mina resultat visade ett intresse hos de professionella att kritiskt utvärdera sin syn på klientarbetet.The aim of my study is to broaden the knowledge of social network mapping and its use with child welfare clients from a professional perspective. I also analyse social network maps from an social pedagogical view. My research questions are: 1) What do a network centred way of work involve in child welfare work? 2) Why and how is social network maps used with child welfare clients? 3) What kind of experience do the professionals on a family support center have of the use of social network maps with their clients? 4) Which social pedagogical elements can be found in a social network map? My theoretical frame of reference consists of theories about social network maps, social network from a perspective of child welfare clients, social pedagogical theories about dialogue and empowerment and also the frames for the finnish child welfare according to law and statistics. Moreover, I describe two earlier studies with connections to social network maps. My thesis work is done in cooperation with a family support center located in the Helsinki Metropolitan Area. For my empirical part I have interviewed seven social instructors at the family support center. I analysed the material with the use of content analysis and I compared the results to theories and earlier studies. According to my results, the intervieweed considered the social network map as an good and easy method to discuss the client´s social network. The results show that the most important is to discuss the social network with the client, how you do it can be adjusted to the client. However, the results indicate that there are some aspects which the professional should keep in mind when considers to use a social network map. From a clear picture of ones social life situation there may e.g. arise thoughts and emotions which need to be discussed. According to the results, the interviewees had both positive and unsuccesful experiences of social network maps. According to the results, the social network map may eventually contribute to empowering the client. However, it may also make the mental condition of the client worse. Some of the interviewees and their clients had gathered the client´s social network based on the social network map. In other cases this was still under planning. My results show an interest among the professionals to critically evaluate their view of client work.Opinnäytetyössäni olen tutkinut sosiaalisen verkostokartan käyttöä lastensuojelussa ammattilaisten näkökulmasta. Tarkoitukseni on antaa laajempi käsitys verkostokartasta ja sen käyttömahdollisuuksista lastensuojelutyössä. Tutkin myös verkostokarttaa sosiaalipedagogisesta näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Mitä verkostokeskeinen työtapa merkitsee lastensuojelussa? 2) Miksi ja miten verkostokartta käytetään lastensuojelun asiakkaiden kanssa? 3) Millaisia kokemuksia ammattilaisilla on verkostokartan käytöstä asiakkaiden kanssa? 4) Millaisia sosiaalipedagogisia vaikutteita verkostokartasta löytyy? Teoreettinen viitekehykseni koostuu teorioista sosiaalisesta verkostokartasta, lastensuojeluasiakkaiden sosiaalisesta verkostosta, sosiaalipedagogisista teorioista dialogista ja voimaantumisesta sekä lastensuojelutyön puitteista lainsäädännön ja tilastojen nojalla. Kerron myös kahdesta aiemmista tutkimuksista, jotka liittyvät sosiaaliseen verkostokarttaan. Opinnäytetyöni on tehty yhteistyössä erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan perhetukikeskuksen kanssa. Empiirisessä osassa olen haastatellut seitsemää ohjaajaa perhetukikeskuksesta. Olen analysoinut aineistot sisältöanalyysin avulla ja verrannut tuloksia teoreettiseen viitekehykseeni ja aiempiin tutkimuksiin. Haastatellut työntekijät pitivät verkostokarttaa hyvänä ja helppona menetelmänä. Toteuttaminen voidaan sopeuttaa asiakkaan tilanteeseen sopivaksi ja tulokset kertovatkin, että tärkeintä on puhua verkostosta asiakkaan kanssa. Tulokset osoittavat kuitenkin myös asioita, jotka ammattilaisen tulisi pitää mielessä harkitessaan verkostokartan käyttöä. Selkeä kuva ihmisen sosiaalisesta elämäntilanteesta saattaa tuoda esiin tunteita ja ajatuksia joista täytyy keskustella tarkemmin. Verkostokartan käytöstä haastatelluilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Tulosten mukaan verkostokartta voi voimaannuttaa asiakasta mutta sen kartoittaminen voi myös aiheuttaa pahaa oloa asiakkaalle. Jotkut haastatelluista työntekijöistä olivat kutsuneet koolle asiakkaan lähiverkostotapaamisen verkostokartan käytön myötä. Osa heistä suunnitteli tämä prosessin aloittamista. Kiinnostus verkostokarttaa kohtaan sekä sen käyttö asiakastyön kehityksessä oli nähtävissä suuressa osassa haastatteluja